Kymmenen viime vuotta Haminan kuntatalous on ollut johdon käsistä karanneessa alakierteessä, joka jatkuu. Jokavuotisten veronkorotusten sekä kasvavan velkaantumisen seurauksena Hamina täyttää kuntatalouden kuudesta kriisimittarista jo viisi, kuten naapurinsa Kotkakin. Kansallisessa vertailussa Hamina on nyt kustannustasoltaan Suomen kallein kaupunki, ja kuntalaisten mielestä kolmanneksi vähiten houkutteleva kotikunta.

Tässä tilanteessa kaupunginhallitus valitsi itse itsensä sekä johtavat viranhaltijat talouden tasapainotustyöryhmäksi. Menettely on normaalille kuntahallinnolle vieras. Se on sukua manipulointikulttuurille, mistä työryhmän toimesta laadittu kaupungin nettisivuilla oleva tasapainotuslaskuri on oiva esimerkki, sekä näennäisdemokratian ilmentymä.

Nyt haetaan kuntatalouden ahdingossa ns. säästöjä. Ilmaisu on kaunis, mutta harhaanjohtava. Todellisuudessa tavoitteena on karsia kuntalaisten palveluja kautta linjan.

Valittu linja on lyhytnäköinen sekä virheellinen kahdesta syystä. Valtaosa kunnallisista palveluista on lakisääteisiä, eikä tavoiteltuja ”säästöjä” saavuteta käytännössä. Toiseksi, esimerkiksi kyläkoulujen lakkauttamiset vähentävät kaupungin houkuttelevuutta asuinkuntana. Jo nyt muuttotappiokuntana Haminalla ei ole varaa menettää veronmaksajiaan kiihtyvällä vauhdilla.

Vaihtoehto palvelujen uhrauslinjalle on olemassa. Haminan ja Vehkalahden yhdistetty virkakoneisto on kaupungin tehtäviin ja resursseihin nähden liian suuri, johtoryhmäkin selvästi ylimitoitettu. Haminan hallinnon ja organisaation uudistus on välttämätön jo toimintojen tehostamiseksi. Henkilöstökulut edustavat lähes 70 prosenttia kaikista menoista (mukana ulkoistettujen toimintojen vastaavat), mistä syystä kaupungin talouden tasapainottaminen ei ole teoriassakaan mahdollista ilman hallinnonuudistusta.

Ottaen huomioon kymmenen viime vuoden velkamäärän noin 63 miljoonan euron ja korjausvelan noin 10 miljoonan euron kasvun, taseen heikentymisen noin 23 miljoonan euron verran sekä mm. kuntaliitoksen tuoman seitsemän miljoonan euron valtionavustuksen voidaan todeta, että Haminan vuotuiset kulut ovat olleet suuruusluokaltaan noin 10 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotuiset tulot jokavuotisista veronkorotuksista huolimatta.

Tätä taustaa vasten kaupungin nettisivuille konsultin voimin tuotetun tasapainotuslaskurin tehtävänä on toimia kuntajohdon epäonnistumisen suojaksi laskettuna savuverhona. Kuntalaisilla on oikeus odottaa, että todellinen talouden osaaminen ja ammattitaito löytyy kuntajohdolta itseltään.