Kylät ansaitsevat koulunsa

Haminassa saatiin valmiiksi jo kolmas palveluverkkoselvitys neljän vuoden sisällä. Selvitysten ketju lähti liikkeelle 2013 virkamiestyönä tehdystä esityksestä. Viranhaltijoiden esitys oli tuolloin, että Haminasta lakkautetaan kuusi koulua. Sitä on kuitenkin toteutettu pala palalta, ja kouluja on lakkautettu enemmistön, lähinnä kokoomuksen, keskustan ja kristillisten voimin.

Selvitysryhmässä erimielisyyttä aiheutti edellisen valtuuston päätös pienten koulujen lakkauttamiskriteereistä. Lisäksi kiireisen aikataulun johdosta raportista jäi myös uupumaan paljon olennaista, kuten säästölaskelma. Laskelma olisi ollut ongelmallinen lakkauttamista puoltaville, sillä säästöjä ei tule koitumaan. Kiinteistö- ja henkilöstökulut jäävät edelleen kaupungille, mutta kuljetuskustannukset nousevat roimasti.

Lakkauttamista on perusteltu resurssisyillä ja kyläkoulujen liian korkealla tuntikehyskertoimella. Selvitysryhmän kuulemisissa kävi kuitenkin ilmi, ettei edellistenkään huomattavasti suurempien yksiköiden lakkauttamisilla ollut vaikutusta tuntikehykseen.

Metsäkylän ja Kannusjärven oppilasmäärä romahti muutamassa vuodessa yli kolmanneksen. Tämä tapahtui samoina vuosina, jolloin koulujen lakkautusperuste asetettiin. Kuinka moni lapsiperhe kokee lakkautusuhan alla olevan kylän vetovoimaisena? Rajan asettaminen oli siis täydellinen virhe.

Korjausliikkeen tekeminen on vielä mahdollista. Molempien koulujen osalta nopeasti laskeneen oppilasmäärän jälkeen tilanne näyttää stabiilille. Viiden vuoden kuluttua molemmissa kouluissa ennakoidaan olevan saman verran oppilaita kuin tälläkin hetkellä.

Koulujen säilyttämisen puolesta puhuu vasta valmistunut Kotkan—Haminan seudun strateginen yleiskaava, jossa Metsäkylä sekä Kannusjärvi on kaavoitettu palvelukyläksi (P-2). Kaava tarkoittaa, että suunnittelussa tulee korostaa alueen ominaispiirteiden merkitystä ja pyritään vahvistamaan niitä elementtejä, joista alueen luonne ja vetovoima muodostuu.

Valtuuston tuleekin kumota lakkautuskriteerinä käytetty oppilasraja sekä luopua periaatepäätöksestä kolmen opettajan minimistä, jolloin kyläkoulut voisivat jatkaa kaksiopettajaisina. Kyläyhteisöillä olisi jälleen aito mahdollisuus elinvoiman luomiseen, lapset välttäisivät useamman tunnin koulumatkat, varhaiskasvatus ja iltapäivätoiminta säilyisivät lähellä lasten kotia ja kaupunki välttyisi tulonsiirrolta liikennöitsijöiden pussiin. Ja mikä tärkeintä, koulurakennukset pysyisivät siinä käytössä mihin ne on suunniteltu.

Janne Nyholm (ps.), Hamina