Sana ”kriisi” on peräisin antiikin Kreikasta 2500 vuoden takaa. Sana ja sen käyttö edelleen kertoo siitä, että ihmiskunnan tietyt perusasiat eivät juurikaan ole muuttuneet vuosisatojen ja -tuhansien aikoina.

Tämän päivän Kreikka on maksukyvytön. Maa ei pysty suoriutumaan reilusti yli 300 miljardin euron veloistaan. Vaikka Kreikan velat annettaisiin suoraan tai epäsuorasti anteeksi velkaehtoja huojentamalla, ei Kreikka tule toimeen eurojärjestelmässä ilman uusia lainapaketteja. Uudet lainapaketit eivät enää olisi muiden eurooppalaisten veronmaksajien rahojen kierrättämistä Kreikan valtion kautta kansainvälisille suurpankeille, vaan suoria tulonsiirtoja maasta toiseen. Eurojärjestelmä näivettäisi tällöin itse itsensä.

Yhdysvaltain keskuspankin entisen pääjohtajan Alan Greenspanin muutamia päiviä sitten lausuma arvio: ”on vain ajan kysymys milloin Kreikka eroaa eurosta” huomioitiin suomalaisessa mediassa. Muutamia vuosia sitten suomalaiset talousgurut leimasivat vastaavanlaiset arviot pölhöpopulistisiksi. Eivät enää. Kreikan ero eurosta on todellinen vaihtoehto, johon on varauduttava myös Suomessa. Sen heijastusvaikutukset eurojärjestelmään olisivat sekä merkittävät että arvaamattomat. Miten käy esimerkiksi Espanjan vaaleissa?

Keskellä Eurooppaa, Ukrainassa, on käynnissä sotilaallinen konflikti. Yhtenä osapuolena siinä on naapurimaamme Venäjä. Taistelualueen inhimilliset kärsimykset ja menetykset ovat valtavat. Talouspakotteet, vastapakotteet ym. toimenpiteiden vaikutukset tuntuvat myös meillä. Nopeaa ratkaisua tähän sotatilaa muistuttavaan konfliktiin ei ole näköpiirissä.

Kansainvälinen tilanne Euroopassa ei tule palautumaan entiselleen eikä eurojärjestelmän rakenne toimi suunnitellusti. Edessä on merkittäviä muutoksia verhottuna suureen tuntemattomuuteen. Eläminen pumpulissa mielikuvapolitiikan auvoisessa lasikaapissa on ohi. Suomen on nyt varauduttava epävarmuuden aikoihin poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti.